Etelä-Afrikkaan, tai ylipäänsä Afrikkaan (poislukien joku Egypti ja Marokko) lähtiessä mielestäni suurimpana nähtävyytenä ovat villieläimet -ne, mitä leijonakuninkaassakin nähdään! ;) Samaa mieltä oli suuri osa kurssilaisistammekin, koska jo ekan opiskeluviikon aikana aloimme suunnitella safarireissua ajatuksena kunnon afrikkalaiseen tunnelmaan pääseminen. Potchi itsessään ei tarjoa juurikaan mitään erikseen afrikkalaista, täällä on opiskelijoita ja urheilijoita: suuret yliopiston kampusalueet ja urheilukenttiä mielin määrin. Paljon valkoisia (palaneita ja ruskettuneitakin) ihmisiä jne. Mistään ei silti erota, että nyt oltaisiin Afrikassa, jos ymmärrätte pointin...
Niinpä tutkailtiin vaihtoehtoja villieläin- ja leijonasafareista, joita löytyisi tästä läheltä niin, että voisimme tehdä puolenpäivän tai päivän reissun. Pääcoachimme Mika Järvinen, joka on oleillut täällä yhteensä ainakin 1,5 vuotta, on potchiasiantuntija ja antoi hyviä vinkkejä ja varasimmekin reissun hänen yhteyshenkilönsä kautta. Safari, jossa käytiin, oli siis
Puruma Pride, leijonasafari, josta löytyi myös muitakin villieläimiä; seeproja, antilooppeja, donkki, tiikerinpentu, valkoisia leijonia.
Puruma Pridestä lisää täältä:
http://www.purumapride.co.za/
Ajomatka safarille kesti n 1,5h, lähdettiin aamulla kympin maissa liikenteeseen ja oltiin perillä mukavasti ennen puolta päivää. Ajoreitti oli puolet matkasta asfalttitietä ja toinen puolikas hieman vähemmän hoidettua maastoa... ;) Kuskimme posotteli asfaltilla melko lujaa, 140km tuntivauhtia, mutta täällä nuo nopeudet ovat melko tavallisia. Matkanteko hieman aluksi hirvitti etenkin kun istuin etupenkillä, mutta pian kuitenkin vauhtisokeus voitti. Ja mikä tärkeintä, perille päästiin turvallisesti.
Paikan päällä Puruma Pridessä oli useampi eri aitaus ja tarha. Osa tarhoista oli päärakennuksen lähellä ja osaan kuljettiin erillisillä maastureilla ja pysähdyttiin välillä ihastelemaan villieläimiä. Puruma Pridessä kasvatetaan leijonanpentuja, jotka tarpeeksi korkean iän saavutettuaan myydään eteenpäin ympäri maailmaa. Eläintarhauksesta voi olla montaa mieltä, mutta totuus on, että villinä esimerkiksi leijona elää noin 12-vuotiaaksi. Puruma Pridessä leijona elää pitkän, rauhallisen ja hyvän elämän jopa 20-vuotiaaksi saakka. Kissaeläiminä leijonat nukkuvat suuren osan päivästä ja hereilläolon kohokohta on syöminen. Puruma Pridessä leijonilla, kuten muillakin eläimillä näytti olevan varsin hyvät oltavat.
 |
| Poseeraaminen väsyttää? |
 |
| Kuva: Katarina Kiltilä |
 |
| Tiikerin- ja leijonanpennut sulassa sovussa |
Safarireissun kohokohta luonnollisesti oli päästä pitämään ihkaoikeaa leijonanpentua sylissä. Nämä pennut olivat alle viisiviikkoisia, mutta silti jo melkoisen kokoisia kissoja! Ensialkuun arasteltiin kaikki, olihan kyseessä villieläin, jolla on saalistajanvaistot. Vai ovatko tuossa vaiheessa vaistot vielä kunnolla kehittyneet? Pennut olivat leikkisiä, vetivät hameenreunasta ja koittivat hypätä selkään, jos ei varonut. Joku meistä sai muutaman naarmunkin pentujen kynsistä. Mulla on kotona itselläni kissa, joka ei yleensä mielellään syliin tule, joten osasin melko varmoin ottein käsitellä pentuja, kunhan hieman rohkaistuin, "ei ne kovaa pure" -ajattelulla :)
 |
| Kuva: Katarina Kiltilä |
 |
| Kuva: Katarina Kiltilä |
Lopuksi, oli siisti reissu ja suosittelen kaikille tännepäin eksyville leijonasafaria!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti